Jalkapallo ja osakkeet
Useammassakin tutkimuksessa on osoitettu yhteys merkittävien urheilutulosten ja pörssikurssien välillä. Mm. Edman et al on saanut tuloksesksi, että häviö World Cup ottelussa laskee osakekursseja 49 basic pointisia eli lähes puoli prosenttia.
Jotkut muut tutkimukset osoittavat voittajamaalle kurssinousua, esim. Whitfield, J. (2003, November 13), “Football results kick share prices”, Nature. Ilmiötä selittää käyttäytymistiede, voitto ottelussa lisää riskinottoa ja/tai halua ja siten nostaa erityisesti pienten yhtiöiden osakkeita ja merkittävissä otteluissa.
Tämän perustella Saksa-Espanja ottelun 29.6. lopputuloksen pitäisi tuottaa Espanjan pörssissä ylimääräistä ja puolestaan pientään Saksan tuottoa.
Tulosilmoitukset ja kurssimuutos
Hyvä, tuore ja mielenkiintoinen Johanna Mäki-Fossin gradu Vaasan yliopistosta kertoo mitä HEX-kursseille on tapahtunut tulosjulkistuksen lähipäivinä. Tutkimusaineisto käsittää 30 HEX:n päälistan osaketta ja ajanjakso kattaa vuodet 1997-2002. Tutkimuksen aikaikkuna oli 10 päivää ennen ja jälkeen tulosjulkistusta ja lisäksi tarkasteltiin erikseen ajanjakoa 1997-1999 (nousujakso) sekä 2000-2002 (laskujakso).
Ensimmäisessä (naivissa) mallissa verrattiin tulosta edelliseen vuoteen ja näin saatiin positiiviset ja negatiiviset tulosyllättäjät. Positiivisten yllättäjien ylituotto oli 3,5% ja negatiivisten ylituotto oli 2,1 % tutkimusikkunan aikana. Erot nousu ja laskujakson aikana eivät olleet dramaattiset.
Toisessa mallissa verrattiin tulosta analyytikkojen ennusteisiin. Tällöin negatiiviset yllättäjät tuottivat 4,1 % ja positiiviset 2,1 % yli indeksikehityksen tutkitulla 20 päivän jaksolla. Negatiivisten yllättäjien suurempi tuotto oli pääosin peräisin tutkimusjakson loppupuoliskosta 2000-2002.
Tutkimuksessa on koko joukko mielenkiintoisia yksityiskohtia, mm. vielä ilmoituspäivänä kurssit ovat nousseet. Kokonaisjohtopäätös on, että HEX:issä on saanut epänormaaleja osaketuottoja.
Tuottoa pörssin ollessa kiinni
Parhaan tuoton USA:n osakemarkkinoilla on saanut pörssin ollessa kiinni kertoo tutkimus, jonka tekijät ovat Cliff, Cooper & Huseyin.
USA:n markkinoilla 1993–2006 oli tuotto pörssien kiinni ollessa keskimäärin 2,8…3,9 pp (prosentin prosenttia) ja aukiollensa -2,9…-0,2 pp. (vaihteluväli johtuu eri osakeryhmistä, NYSE, Nasdaq, ETF).
Tutkimuksessa oli myös tarkistettu, ettei esiintynyt ylituotto aiheudu muista syystä kuten erisuuruisesta riskistä, ilmoituksia koskevista yllätyksistä, sähköisen kaupankäynnin kasvusta tai desimalisoinnista. Myöskään ensimmäisen kaupankäyntitunnin negatiivinen tuotto (-1,2…-3,6 pp) ei selitä yön yli saatavaa parempaa tuottoa. Mainittakoon, että pörssiaikana parhaiten tuotti viimeinen tunti +0,9…1,6 pp.
Myöskään mikään tunnetuista kalenterianomalioista (viikonloppu, viikonpäivä, kuunvaihde, kesä/talvi tai tammikuu) ei selittänyt yön yli tuottoa.
Aikaisemmista tutkimuksista poiketen viikonlopun tuotoksi oli saatu 6…20 pp.
Tutkimuksessa on lisäksi tuoretta mielenkiintoista tietoa tulosilmoitusten vaikutuksesta ja sen muutoksesta tuoreimmalla aineistolla samoin kuin perättäisten öiden tuotosta.
Onko tuloksia mahdollista hyödyntää. Ilmiön esiintyminen OMX-markkinoilla tai Euroopassa on täysin arvailujen valossa. Myös USA:ssa tuotto on vaatimaton välityöpalkkioon verrattuna, ainoa jossa tuotto voisi riittää olisi Nasdaq (IIX ) muutos viikonlopun yli.
Odotettavissa oleva tuotto
Eräs merkittävä empiirinen kritiikkei Effective Market hypoteesille on ollut Haugen ja Bakerin tutkimus “Commonality in the Determinants of Expected Stock Returns“.
Siinä pyritään selittämään eroja yksittäisten osakkeiden kuukausituotoissa käyttäen tuottoja selittävänä tekijänä yritysten historiallista tietoa. Selittäviä muuttujia tutkimuksessa oli 40 jakautuen pääryhmiin likviditeettitekijät, hintatekijät, riskitekijät, kasvutekijät ja kurssihistoria. Tutkimusaineistona oli Russell 300 osakkeet vuosilta 1979-1993. Lisäksi tärkeimmät regressiot tutkittiin myös Saksan, Ranskan, Englannin ja Japanin osakkeilla.
Tuloksista tärkeimmät osakkeiden tuottoa selittävät tekijät on alla kahtena eri ajanjaksona Fama-MacBeth kertomien muodossa, jota kertovat suoraan ao. tekijä vaikutuksen suunnan ja suuruuden.
|
Factor |
1979-86 |
1986-1993 |
|
One month excess return |
-.97% |
-.72% |
|
Twelve months excess return |
.52% |
.52% |
|
Trading volume/market cap |
-.35% |
-.20% |
|
Two months excess return |
-.20% |
-.11% |
|
Earnings to price |
.27% |
.26% |
|
Return on equity |
.24% |
.13% |
|
Book to price |
.35% |
.39% |
|
Trading volume trend |
-.10% |
-.09% |
|
Six months excess return |
.24% |
.19% |
|
Cash flow to price |
.13% |
.26% |
|
Variability in cash flow to price |
-.11% |
-.15% |
Mitä tästä sijoittaja voisi oppia: yritysten tunnusluvut ja kurssihistoria selittää kohtuullisesti tulevaa tuottoa ja kurssihistoria on siinä varsin keskeisessä asemassa. Toinen opetus on, että eri maissa tulevaa kurssikehitystä selittävillä tekijöillä on erilainen painoarvo.
Muistini mukaan tutkimusta on jälkeenpäin kritisoitu siitä, että se johtaa 40 % kuukausittaiseen osakkeiden vaihtoon jolloin kustannukset syövät tuoton tai vähintäänkin sen tilastollisen merkittävyyden
Kooste anomailoista
Vijay Singal in kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan anomalioista “Beyond the Random Walk“. Kirja on siinä suhteessa erinomainen, että kirjoittaja on laittanut nettiin kirjansa joka luvusta pätevän yhteenvedon ja luvussa käytettyjen tutkimusten viitteet.
Nettisurfari voisi pärjätä lukemalla tiivistelmän ja tarvittaessa joitain viitteitä ostamatta itse kirja. Ainoa puute on kirjan ilmestymisvuosi 2003, mutta kirjoittaja on päivittänyt nettisivuilleen ainakin uusimmat tutkimusjulkaisunsa.
Osakemarkkinoiden anomaloista
Anomalia liittyy käsitteeseen tehokkaat markkinat (Efficien market theory) eli lyhyesti se tarkoittaa poikkeamaa tehokkaista markkinoista. Sijoittajalle se taas tarkoittaa mahdollisuutta ylituottoon verrattuna markkinoihin tai täydellisesti hajautetun salkun tuottoon.
Törmäsin ruotsalaiseen opinnäytteeseen, jossa oli listattu varsin kattavasti osakemarkkinoiden anomaliat.
Marcus Davidsson; [2006]
Stock Market Anomalies: A Literature Review and Estimation of Calendar affects on the S&P 500 index
C-uppsats, Högskolan i Jönköping/IHH, Nationalekonomi
Listataan tähän hiukan niitä suomenkielisenä selittävänä tekstinä.
Kalenterianomaliat:
Tammikuun ylituotto
Vuodenvaihteen ylisuuri liikevaihto ja kurssinousu
Vuosineljänneksen ensimmäisen kuukauden ylituotto
Kuukauden ensimmäisen viikon ylituotto
Viikonlopun yhteydessä perjantain kurssit ovat korkeammat kuin maanantain
Viikonpäivinä on keskellä viikkoa matalampi tuotto kuin loppuviikosta
Lomapäivien yhteydessä kursit nousevat
USA:n presidenttisykli eli vaalikauden vuosinen keskituotto vaihtelee.
Muita anomalioita
Osakkeen splitti lisää arvoa
Korkeaa osinkoa maksavien ylituotto
Matalahintaisten osakkeiden ylituotto
Instituutioiden vähän omistamien ylituotto.
Momentum eli nousevien osakkeiden nousun jatkuminen.
Osakkeiden tuoton käänne pitkällä aikavälillä
Yllättävän korkean tuoton osaketta nostava vaikutus
Lyhyen aikavälin käänne; seuraava kuukausi eri suuntaan kuin edellinen
Tulosraportoinnin myöhästyminen alentaa tuottoa
Sisäpiirikaupat ennakoivat osakkeen suuntaa
Ilmoituksiin liittyvä ennakoiva volyymien väheneminen ja kasvu jälkeen
Uutiset tulevista osingoista aiheuttaa ylireaktion
Listautumismyynti (IPO) vaikutukset: osanotosta lyhytaikaista hyötyä, mutta usean vuoden tuotto alle keskiarvon
Osakkeen lisääminen indeksiin kasvattaa sen hintaa
Useimmat näistä anomailoista on löydetty ja todettu suurten maiden pörsseissä – tuossakin opinnäytteessä empiria oli USA: SP500 indeksistä - ja aina erillinen kysymys on, löytyykö vastaavat ilmiöt Helsingin osakkeita.