Tulosta tuottohistorialla Portugalissa
Suurin osa osakkeista koskevista tutkimuksista tehdään USA:n osakkeilla. Sellaisella aineistolla on hyvä tilastollinen yleistettävyys ja mahdollisuus jakaa aineisto moniin erityistarkasteluihin. Valitettavasti anomaliat eli tuottoisat poikkeamat voivat olla ja ovatkin maakohtaisia. USA:n tutkimusten sijaan voisi OMXH-sijoittajalle olla hyödyllisempää seurata mitä tutkimuksia muiden pienempien maiden osakekursseista on tehty.
Tässä joitain otteita Portugalin osakemarkkinoilta vuosine 1988-2003 aineistolla tutkimuksesta jonka tekijät ovat Soares ja Serra.
Tulokset vahvistavat muualla tavatun ilmiön: Lyhyellä 3-12 kuukauden aikavälillä vallitsee tuoton jatkuvuus ja pidemmällä yli vuoden aikavälillä vallitsee kurssien suunnanmuutos.
Esimerkiksi 6 kuukausien kurssihistorialla tehty salkku, jossa oli ostettuna kurssihistorian menestyjät ja myytynä häviäjät tuotti muodostamisen jälkeisenä kuutena kuukautena 11 % yli indeksituoton. Tuotosta enemmistö 0,7 % tuli häviäjistä ja vähemmän voittajista 0,4 %.
Pidemmällä aikavälillä 24 kuukauden kurssihistorialla ja 24 kuukauden salkun pidolla tuotti puolestaan contrarian salkku - ostettuna menneisyyden häviäjät ja myytynä voittajat - koko 2 vuoden jakson aikana 14,3 % ylimääräistä. Tässä tuotosta enemmistö tuli ostetuista eli menneisyyden häviäjistä 0,36 % per kuukausi ja myyty puolisko tuotti 0,24 %.
Lisäksi oli tutkittu positiivisten tulosjulkistusten vaikutusta ja todettu, että tuoton jatkuvuus oli sidoksissa positiivisiin tulosjulkistuksiin.
Tavanomaiset kontrollit, riski, yrityskoko, book/market value ja tammikuun vaikutus eivät hävittäneet ylituottoa.
Tutkijoiden selitys ylituottoon on markkinoiden alireaktio lyhyellä tähtäimellä hyvin menestyviin osakkeisiin ja ylireagointi pidemmällä tähtäimellä.
Lyhyen aikavälin käänne Ruotsissa
Osakekursseja koskeva tutkimus ei käsittele kovinkaan paljon päivästä viikkoon kestävän lyhyen ajan kurssimuutoksia. Kuitenkin tuo aikaväli on sijoituspalstojen ja kursseja esittelevien sivustojen suosikki. Olisiko syynä se, että satunnaiset tekijät vaikuttavat niin voimakkaasti päivittäisiin kursseihin, että jostain perustellusta syystä aiheutuvat kurssimuutokset katoavat satunnaiseen kohinaan.
Ruotsin osakemarkkinoilta on Kahmin ja Aspegrenin tekemä lopputyö lyhen aikavälin kurssikehityksestä, joka seuraa suuria kurssimuutoksia. Tutkimuksen kohteena olivat Ruotsalaiset pörssiosakkeet, joiden kurssissa oli tapahtunut suuri, 10-30 % muutos vuosien 1995-2005 aikana. Osakkeet käyttäytyivät suuren kurssinousu ja -laskun jälkeen eri tavoin. Kurssinousu oli pysyvä ilman palautumista lähtötasolle. Kurssilasku puolestaan palautui tutkimuksen aikaikkunassa, 10 päivässä lähes lähtötasolle. Tämä ilmiö mahdollistaisi merkittävän contrarian tuoton.
Tutkimuksessa oli vielä laskettu tuotto 2 & välityskustannukset jälkeen ja päädyttiin 12 % tai 8 % ylituottoon, riippuen vertailuindeksistä.
Toimialojen kytkökset ja momentum
Tuoton jatkuvuudesta eli momentum ilmiöstä ja sen riippuvuudesta yoimialojen kytköksistä kertoo Menzlyn ja Ozbasin työpaperi. Se mukaan yritykset, jotka toimivat tosiinsa kytköksissä olevilla toimialoilla antavat selvän ylituoton, keskimäärin 6 % vuositasolla ja Sharpen luvulla 0,7.
Tutkimuksen tiedot ovat USA:sta vuosilta 1963-2002 ja toimialojen riippuvuus on saatu vertaamalla niiden välistä myyntiä (downstream + upstream).
Yrityskoko vaikutti siten, että ilmiö oli lähes olematon suurilla ja puolestaa merkittävä pienimmillä.
Ilmiön hyödynnettävyys USA:n ulkopuolella voi olla olematon johtuen pienemmästä yritysmäärästä, mutta tuloksella voisi olla merkitystä momentum-sijoittamisen riskin lähteenä.
Pörssikurssit ja vaalit
Ajatus, että omat käsitykset osakekursseista ja myös politiikasta ovat muita oikeammat ja tuottoisammat on yksi sijoitusmaailman harhoista. Politiikkaa koskien tämä harhaisuus näkyy nettikirjoitteluna, jonka mukaan vasemmiston voitto johtaa pörssikurssien laskuun.Usea tutkimus USA:ta on tätä käsitystä vastaan, sillä pörssikurssit ovat kehittyneet positiivisemmin demokraattien hallinnon aikana kuin republikaanien.
Muita maita koskien Bialkowski et al tutkimus tuo lisävaloa kysymykseen. Tutkimus käsittää 24 OECD maata, mukaan lukien Pohjoismaat. Tilastollisesti merkittävää yhteyttä pörssikurssien kehitykseen ei sillä, voittivatko vaalit oikeisto vai vasemmisto, löytynyt, vaikkakin keskimäärin vasemmistohallinnon aikana kurssit nousivat 8,7 % eli hiukan enemmän kuin oikeistoaikana 8,4 %.
Tuottoisimpia - tilastollisesti merkitsevästi - osakekurssien kannalta olivat vasemmistohallitukset Unkarissa, Tshekissä ja Ranskassa kun taas kurssilaskua esiintyi Saksassa, Australiassa ja Tanskassa.
Toisessa tutkimuksessa puolestaan on vaalien aiheuttama volatiliteetin nousu todettu tilastollisesti merkitseväksi. Tosin tämänkään lopputulos ei tue käsitystä oikeisto-vasemmisto-jaon vaikutukseen vaan suurimman volatiliteettikasvun vaalipäivän ympärillä aiheutti istuvan hallinnon syrjäyttäminen tai sen enemmistöaseman menetys.