Ajoitus eri omaisuusryhmissä
Mebane T. Faber, sijoitusyhtiö Cambria Investment Managementin toimitusjohtaja esittää yksinkertaisen tutkimuksen allokaation ajoittamisesta eri omaisuusryhmiin. Näitä ryhmiä ovat viisi indeksiä: USA:n osakkeet (SP500), maailman kehittyneet maat (MSCI EAFE), hyödykkeet (GSCI), kiinteistöt (NAREIT) ja valtiolaina (10-Year Treasury Bonds).
Allokaatiopäätös tehdään yksinkertaisesti 200 päivän liukuvan keskiarvon perusteella: Ostetaan kun kuukausittainen hinta ylittää LKA 200:n ja vastaavasti myydään sen alittuessa jolloin varallisuus pidetään käteisenä.
Tällä mallilla investointiaste pysyi suurimman osan ajasta 60-100 % välillä, vuosien 1972-2005 laskelman 400:sta kuukaudesta vain 4:nä kaikki omaisuusluokat olivat käteisenä ja 100:na kuukautena investointiaste oli 100 %.
Tutkimuksen lopputulos oli, että strategialla saatiin osaketuottoa vastaava tuotto mutta korkosijoitusten riskillä.
Mukana on myös taulukko, joka kertoo missä maissa vastaava tuotto ja riskin/tuottohajonnan lisääntyminen saatiin. Mm. Suomi, Saksa ja Tanska saivat tällä sijoitusmallilla kaikkiin neljään kohtaan superior results merkinnän, Ruotsista jäi puuttumaan superior tulos vuosituoton suhteen.
Minun johtopäätökseni on, että hajauttaminen tulee ulottaa eri omaisuusluokkiin eikä pelkästään osakkeisiin ja että ajoitus omaisuusryhmien välillä voisi olla hallittavissa.
Tulosilmoitukset ja kurssimuutos
Hyvä, tuore ja mielenkiintoinen Johanna Mäki-Fossin gradu Vaasan yliopistosta kertoo mitä HEX-kursseille on tapahtunut tulosjulkistuksen lähipäivinä. Tutkimusaineisto käsittää 30 HEX:n päälistan osaketta ja ajanjakso kattaa vuodet 1997-2002. Tutkimuksen aikaikkuna oli 10 päivää ennen ja jälkeen tulosjulkistusta ja lisäksi tarkasteltiin erikseen ajanjakoa 1997-1999 (nousujakso) sekä 2000-2002 (laskujakso).
Ensimmäisessä (naivissa) mallissa verrattiin tulosta edelliseen vuoteen ja näin saatiin positiiviset ja negatiiviset tulosyllättäjät. Positiivisten yllättäjien ylituotto oli 3,5% ja negatiivisten ylituotto oli 2,1 % tutkimusikkunan aikana. Erot nousu ja laskujakson aikana eivät olleet dramaattiset.
Toisessa mallissa verrattiin tulosta analyytikkojen ennusteisiin. Tällöin negatiiviset yllättäjät tuottivat 4,1 % ja positiiviset 2,1 % yli indeksikehityksen tutkitulla 20 päivän jaksolla. Negatiivisten yllättäjien suurempi tuotto oli pääosin peräisin tutkimusjakson loppupuoliskosta 2000-2002.
Tutkimuksessa on koko joukko mielenkiintoisia yksityiskohtia, mm. vielä ilmoituspäivänä kurssit ovat nousseet. Kokonaisjohtopäätös on, että HEX:issä on saanut epänormaaleja osaketuottoja.