Vaihdon volyymi selittäjänä

Tämän tuoreen tutkimuksen aineisto on NYSE ja AMEX osakkeet ajalta 1982–2004. Osakkeet jaettiin kymmeneen momentum-ryhmään ja vielä kolmeen ryhmään vaihdon volyymin perusteella (30, 40 ja 30%). Tutkimuksessa poikkeuksellista on, että momentum kertymänä on käytetty yhden kuukauden jaksoa. Tämä siksi, että useimmat tutkimukset osoittavat yhden kuukauden kertymäjaksoa seuraavan kurssimuutoksen eli contrarian kehityksen. Salkun pitokaudet olivat tavanomaisia 6, 9 ja 12 kuukautta. Salkut olivat tavanomaisia ns. nollahintaisia long-short salkkuja
Tuloksista:
Tuottoisa strategia oli ostaa matalan vaihdon menneen kuukauden häviäjää ja myydä matalan vaihdon mennyttä voittajaa. Tämä oli karhumarkkinoilla erityisen tuottavaa.
Toinen tuottoisa strategia oli ostaa korkean vaihdon menneen kuukauden voittajia ja myydä korkean vaihdon mennyttä häviäjää. Myös tämä oli erityisen tuottavaa karhumarkkinoilla.
Selityksenä ilmiölle olisi informaation erilainen diffuusio, huonot uutiset aikaansaavat korkean vaihdon osakkeille nopean kurssipudotuksen, jota seuraa jonkinasteinen rekyyli kunnes kurssitaso asettuu uudelle fundamentaalisarvojen määräämälle tasolle.
Pienen vaihdon osakkeille huonot uutiset aikaansaavat aluksi kurssinousun jatkuvuutta, joka sitten muuttuu laskuksi ja vielä lopuksi seuraa jonkinasteinen rekyyli kunnes kurssitaso vakiintuu.
Artikkelin opetus on: vaihdolla on merkitystä seuraavien kuukausien tuotoille.
Itse artikkeli tuntuu kadonneen bittien taivaaseen, ei löydy hakukoneilla eikä lehden kotisivulta, mutta minulla on onneksi artikkelista paperiversion.
Balsara, N.J., L. Zheng, A. Vidozzi, and L. Vidozzi. 2006. Explaining momentum profits with an epidemic diffusion model. Journal of Economics and Finance (30)3: 407-422.