Kurssikehityksen pitkä ja lyhyt jatkuvuus
Ehkä olisi syytä käyttää momentum ilmiön tai strategian sijaan jotain muuta nimitystä, teknisessä analyysissä on myös menetelmä joka kulkee momentumin nimellä ja tarkoittaa varsin eri asiaa.
Sopiva voisi olla vaikka tuo otsikon kurssikehityksen jatkuvuus, vastakohta sille on contrarian ja se olisi käänteinen kurssikehitys tai kurssikehityksen käänne.
Uusi, tuore ja mielenkiintoinen artikkeli, tekijät Gutierrez ja Prinsky, julkaistu jo Journal of Financial Markets lehdessä, joten ilmaiseksi artikkelia ei taida enää löytyä.
Tutkijat ovat löytäneen kurssikehityksen jatkuvuus ilmiöstä kaksi komponenttia, lyhytaikaisemman, suhteellisen (Relative-return momentum) ja pitkäaikaisen, poikkeavatuottoisen (Abnormal-return momentum).
Näistä lyhytaikainen komponentti vaihtuu noin 12 kuukauden keston jälkeen tuottamaan keskiarvoa vähemmän kun taas pitkäaikainen komponentti jatkaa ylituottoa 60 kuukauteen asti.
Tuon pitkäaikaisen, poikkeavatuottoisen (Abnormal-return momentum) kurssikehityksen yhtiöt löytyvät tuoton varianssin avulla. Vertaamalla yksittäisten osakkeiden tuottoa viiden vuoden tuoton varianssiin löydetään poikkeavan korkeita tai matalia tuottoja antavia yhtiöitä.
Kuvassa on esitettynä komponentit lyhytaikainen (REL-only), pitkäaikainen ABN-only ja niiden yhteinen kehitys REL_ABN.
Tutkimuksessa on myös selvitetty mahdollisia lähteitä ko. kehitykselle ja selitykseksi on noussut instituutioiden kaupankäynti. Syynä taas kerran on markkinareaktio, jossa instituutiot ylireagoivat suhteellisen jatkuvuuden yhtiöihin ja alireagoivat poikkeavatuottoisen jatkuvuuden yhtiöihin.
Artikkeli on mielenkiintoinen ja empiiriset havainnot tuntuvat vakuuttavilta. Monilla eri tavoin vahvistettuja tuloksia sisältyy jo artikkeliin ja lisäksi kerrotaan artikkelissa, että muitakin vastaavia vaihtoehtoja on tutkittu saaden yhdenmukaisia tuloksia.
Tulkinnan osalta ei artikkelissa kuitenkaan tunnuta edes mainitsevan kaikkia mielestäni kiinnostavia mahdollisuuksia, vaan pitäydytään pariin tekijään.
Suhteelliset tuotot (REL) tarkoittavat artikkelissa poikkeamia kyseisen jakson keskimääräisistä osaketuotoista. Poikkeavien tuottojen valinta perustui 6 kk (tai 12 kk) tulokseen valintajaksolla, joka edelsi seurantajaksoa. Tällaisten tuottotrendien todettiin jatkuvan tyypillisesti 6-12 kk valintajakson jälkeen ja kääntyvän sitten nopeasti vastakkaiseen suuntaan. Artikkelista ilmenee, että instituutiot ovat netto-ostaneet sekä valintajaksolla että sen jälkeisellä seurantajaksolla. Tämä ilmiö tulkittiin artikkelissa ylireagoimiseksi, mutta sen voisi mielestäni tulkita yhtä hyvin jo alun perin aiheettomaksi “kuplaksi”, joka syntyi instituutioiden halusta kasvattaa kyseisten osakkeiden osuutta salkussaan. Kyse voi hyvin olla eri toimialojen päätymisestä vuorollaan suosioon. Artikkelin tulosten mukaan tällainen perusteeton tai liioiteltu nousu kestää tyypillisesti noin 2 vuotta, jonka jälkeen koko nousu ilmeisesti häviää ainakin suurelta osin, mutta ilman tietoja valintajakson keskimääräisestä noususta on tämä vain arvelu.
Poikkeavilla (ABN) tuotoilla tarkoitetaan yksinkertaisesti käännettä, jonka johdosta 6 tai 12 kk valintajakson kehitys poikkeaa olennaisesti saman yhtiön valintajaksoakin edeltävästä 6 tai 12 kk kurssihistoriasta. Käänteeksi kelpaa tällöin myös voimakas muutos nousun tai laskun nopeudessa. Edellä mainittu “olennainen poikkeama” tarkoittaa, että muutos on suurempi kuin edeltävien 5 vuoden kurssitietojen mukainen keskimääräinen heilahtelu määritettynä samalla menetelmällä samalle osakkeelle.
Tuloksien tulkinnan kannalta on kiinnostavaa, että positiivisen käänteen yhtiöistä noin puolet kuuluu samalla hyvätuottoisimpiin (siten ABN-only ja REL_ABN havaintoja on sunnilleen sama määrä) kun hyvätuottoisia yhtiöitä (REL) ilman käännettä on noin 15% kaikista esille tulleista tapauksista. Edelleen ilmenee artikkelista, että hyvätuottoisen ryhmän (REL) käänne on yhtä voimakas kuin poikkeavien ryhmän (ABN), mutta yhdistelmän REL_ABN yli kaksinkertainen. Se, että pelkkä REL voi antaa yhtä vahvan käänteen kuin pelkkä ABN selittyy vertailulla aiempiin heilahteluihin, jotka ovat puhtaassa REL-ryhmässä kaikkein suurimmat. Instituutioiden merkitys näyttäisi siten olevan suuri 1-2 vuoden heilahteluissa, jotka eivät jää pysyviksi.
Valitettavasti taitaa olla mahdotonta saada esimerkiksi Helsingin pörssistä niin paljon aineistoa, että vastaavia tuloksia voisi testata.
Kommentti Daidalos — Toukokuu 15, 2007 @ 7:22 pm
RE:
Kieltämättä tässä artikkelissa on omat heikkoutensa. Kuitenkin tulos, jonka mukaan kurssinousun jatkuvuus (momentum) olisi jaettavissa kahteen komponenttiin, on niin mielenkiintoinen että katsoin artikkelin referoimisen arvoiseksi. Olkoonkin, että sen soveltaminen HEX:iin tai edes Eurooppaan on ongelmallista.
Minulle on herännyt erän perusihmettelyn aihe: Miksi sijoittajapsykologiaan liittyviä kysymyksiä lähetystään pelkästään kvantitatiivisin menetelmin (tilastoluvuin) eikä kvalitatiivisin (kyselyillä, haastatteluilla). Joka ikisessä menetelmäoppaassa sanotaan, että vastauksen “kuinka paljon” kysymyksiin saa kvantitatiivisin menetelmin kun taas “miksi” kysymyksiin vastausta haetaan kvalitatiivisin menetelmin.
Ehkä tuollaisia kvalitatiivisia eli kyselyjä ja haastatteluja sisältäviä tutkimuksiakin on, mutta en ole päässyt niihin käsiksi. Kokemukseni taloustieteen julkaisujen seuraamisesta on opettanut, että ilmeisesti vain murto-osa talouden tutkimuksesta päätyy akateemisiin julkaisuihin. Mielenkiintoisimmat ja taloudellisesti tuottavimmat jäävät oletettavasti (tutkimukset rahoittaneiden) investointipankkiirien luettavaksi.
Kommentti perassahiihtaja — Toukokuu 26, 2007 @ 12:58 pm
Tuosta olen täysin yhtä mieltä. Monesti tuntuu hassulta lukea spekulaatioita sellaisista käyttäytymisilmiöistä, joita voisi ilmiselvästi tutkia kyselyiden avulla.
Kyselytkin ovat tietysti ongelmallisia, kun ihmiset eivät itsekään tiedä, miksi kunkin ratkaisun tekevät, tai kun he eivät halua kertoa tiedossaan olevaakaan totuutta. Silti on näissä markkinapsykologian tutkimuksissa käsitelty monia valintoja, jotka ovat varmasti tietoisia, jos esitetty selitys on oikea, ja joiden peittelemiseen ei myöskän ole aihetta.
Viimeisimmässä Arvopaperi-lehdessä näkyi olevan Shillerin kirjan esittely. Itse olen lukenut suunnilleen samalta ajalta olevan Shleiferin ohuehkon kirjan “Inefficient Markets, An Introduction to Behavioral Finance” sekä kirjasta Elton-Gruber-Brown-Goetzmann: “Modern Portfolio Theory and Investment Analysis” noin 40 sivua pitkän yhteenvetoluvun “Efficient Markets”, jossa on 232 referenssiä markkinoiden tehokkuutta ja tehottomutta käsitteleviin lähteisiin.
Kaikki tämä materiaali jättää avoimeksi monia kysymyksiä, joihin vastaamisen pitäisi olla mahdollista laajentamalla tutkimuksen menetelmiä.
Kommentti Daidalos — Toukokuu 26, 2007 @ 7:29 pm