Osakemarkkinoiden anomaloista
Anomalia liittyy käsitteeseen tehokkaat markkinat (Efficien market theory) eli lyhyesti se tarkoittaa poikkeamaa tehokkaista markkinoista. Sijoittajalle se taas tarkoittaa mahdollisuutta ylituottoon verrattuna markkinoihin tai täydellisesti hajautetun salkun tuottoon.
Törmäsin ruotsalaiseen opinnäytteeseen, jossa oli listattu varsin kattavasti osakemarkkinoiden anomaliat.
Marcus Davidsson; [2006]
Stock Market Anomalies: A Literature Review and Estimation of Calendar affects on the S&P 500 index
C-uppsats, Högskolan i Jönköping/IHH, Nationalekonomi
Listataan tähän hiukan niitä suomenkielisenä selittävänä tekstinä.
Kalenterianomaliat:
Tammikuun ylituotto
Vuodenvaihteen ylisuuri liikevaihto ja kurssinousu
Vuosineljänneksen ensimmäisen kuukauden ylituotto
Kuukauden ensimmäisen viikon ylituotto
Viikonlopun yhteydessä perjantain kurssit ovat korkeammat kuin maanantain
Viikonpäivinä on keskellä viikkoa matalampi tuotto kuin loppuviikosta
Lomapäivien yhteydessä kursit nousevat
USA:n presidenttisykli eli vaalikauden vuosinen keskituotto vaihtelee.
Muita anomalioita
Osakkeen splitti lisää arvoa
Korkeaa osinkoa maksavien ylituotto
Matalahintaisten osakkeiden ylituotto
Instituutioiden vähän omistamien ylituotto.
Momentum eli nousevien osakkeiden nousun jatkuminen.
Osakkeiden tuoton käänne pitkällä aikavälillä
Yllättävän korkean tuoton osaketta nostava vaikutus
Lyhyen aikavälin käänne; seuraava kuukausi eri suuntaan kuin edellinen
Tulosraportoinnin myöhästyminen alentaa tuottoa
Sisäpiirikaupat ennakoivat osakkeen suuntaa
Ilmoituksiin liittyvä ennakoiva volyymien väheneminen ja kasvu jälkeen
Uutiset tulevista osingoista aiheuttaa ylireaktion
Listautumismyynti (IPO) vaikutukset: osanotosta lyhytaikaista hyötyä, mutta usean vuoden tuotto alle keskiarvon
Osakkeen lisääminen indeksiin kasvattaa sen hintaa
Useimmat näistä anomailoista on löydetty ja todettu suurten maiden pörsseissä – tuossakin opinnäytteessä empiria oli USA: SP500 indeksistä - ja aina erillinen kysymys on, löytyykö vastaavat ilmiöt Helsingin osakkeita.
Momentumstrategia
Lyhyesti momentumstrategia tarkoittaa menettelyä, jossa ostetaan noin 3-12 kuukauden kuluessa parhaiten menestyneitä osakkeita ja myydään vastaavasti huonoimmin menestyneitä.
Akateemisen tutkimukset avainjulkaisu momentumstrategiasta on Jegadeesh & Tiltaman vuodelta 1993. Tutkimuksessa osakkeet oli jaettu Kymmeneen portfolioon ja niistä muodostettiin long-short pareja. Paras tuotto saatiin kun osakkeiden valintaan käytettiin 12 kuukauden tietoja ja ylläpitoa jatkettiin 3 kuukautta, strategian ylituotto oli 1,3 % kuukaudessa. Vastaavasti 6 kuukauden muodostumisjaksolla saatiin 1 %:n ylituotto ylläpitojakson pituudesta riippumatta.
Rouwenhort toisti Jegadeesh & Tiltaman tutkimuksen 12 Euroopan maassa käyttäen aikavälin 1978-1995 kurssitietoja. Tulokset olivat hyvin samanlaisia myös Euroopassa.
Näiden muiden maiden tutkimusten ongelmana ovat aina suomalaissijoittajalle kuinka hyvin tulokset on sovellettavissa Helsingin osakkeisiin. Käsiini ei ole sattunut tiedelehtiin päätynyttä tutkimusta HEX/OMXH aineistosta, mutta sen sijaa joitain erinomaisin arvosanoin hyväksyttyjä opinnäytteitä on suomalaisaineistost tehty.
Taloustiedon lähteillä
Monilla tieteenaloilla kilpaillaan siitä kuka saa tutkimuksensa julkisuuteen ensimmäisenä ja vielä useimmiten kuinka tulokset saadaan kaikkien helposti saataville, mutta taloustiede tuntuu olevan tässä suhteessa poikkeuksellinen. Vaikuttaa siltä, että huomattava osa tutkimuksista päätyy ei-julkiselle foorumille, kalliisiin tiedelehtiin, investointipankkien sisäiseen käyttöön tai pankkiirien asiakkaille. Ja toisaalta nykyään on erilaisesta maksuttomasta tiedosta valtava tulva, mutta saatavan tiedon laadusta ei oikein pääse selvyyteen.
Joitain kohtuullisia keinoja taloustiedon lähteille kuitenkin löytyy. Ensinnä työpaperit eli akateemisen tutkimuksen alkaessa valmistua sen tekijät laativat usein työpaperin, joka saatetaan kollegojen luettavaksi joko instituution julkaisusarjassa, internetsivuilla tai kokousesitelmänä.
- työpaperin etuna on nopeus – ongelma laatu
- tieteellinen julkaisu, hidas mutta taattua laatua.
Noita työpapereita voi sitten hakea varsin tavanomaisin internetin hakukeinoin ja oma erikoisuutensa on Googlen tiedejulkaisuihin keskittynyt Google Sholar.
Syvemmällä taloustiedon lähteissä Eräs hyvä väline löytää uusinta tutkimusta on taloustieteellisten tietokannat NetEc ja RePEc.NetEc on elektronisten aineistojen aihehakemistojen kokonaisuus. Siihen kuuluu mm. osat WobEc elektronisten työpapereiden hakemisto ja WebEc taloustieteellisten verkkoaineistojen aihehakemisto. RePEc (Research Papers in Economics) on kansantaloustieteen working papereiden, artikkelien ja ohjelmien tietopankki, jonka aineistot ovat vapaasti käytettävissä.
Korkeakoulujen kirjastot tarjoavat oivan keinon päästä käsiksi erinomaisiin tiedonlähteisiin. Valitettavasti kustantajien kanssa tehdyt sopimukset rajoittavat tietokantojen saatavuuden niin että tietokantojen on käytävä katsomassa kirjastoissa.
Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto on tehnyt taloustieteen alueesta kohtuullisen opastesivun. Kolmas reitti on kirjakustantajien sivustot. Niissä on tyypillisesti lehtien hakemistot ja artikkelien tiivistelmät. Eräs nykyajan erikoisuus on valmisteilla olevien artikkelien kokoelma, johon voi päästä käsiksi jo siinä vaiheessa kun artikkelin käsikirjoitus on toimitustyön alla. Tässä kolme minusta laajinta kustantajalähdettä.
ScienceDirect -palvelu sisältää yli 1800 tieteellisen lehden artikkelit kokotekstinä vuodesta 1995 alkaen. Artikkeleita löytyy luonnontieteiden, lääketieteen, taloustieteiden, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alalta.
Springer sisältää kokotekstiaineistoa eri tieteenaloilta, myös taloustieteellisiä, eurooppalaisia aikakauslehtiä. Palvelussa on noin 500 kokotekstilehteä.
JSTOR on humanististen tieteiden, yhteiskuntatieteiden ja taloustieteiden klassikkolehtien sähköinen arkistotietokanta. Palvelu sisältää noin 200 tieteellistä lehteä kokotekstinä, aina lehden ensimmäisestä numerosta alkaen. Vielä eräs yksittäinen sivusto: Behavioural Finance, nimestää huolimatta se ei keskity pelkästään sijoittajakäyttäytymiseen vaan sisältää hyvin ryhmiteltynä koko joukon mielenkiintoisia alueita ja linkit suoraan itse julkaisuihin.
Perässähiihtäjän osakkeet
Osakkeiden valinta pörssistä on vaikeaa ja työlästä, etenkin jos aikoo päästä keskiarvoa parempaa tulokseen. Eräs neuvo on, että tulokseen pääsee tekemällä kotiläksynsä hyvin, kuuntelemalla itseään kokeneempia ja seuraamalla yhtiöitä sekä taloutta. Tuo vaihtoehto kuulostaa työläältä ja jos on laiska ja saamaton niin herää kysymys eikö löydy helpompaa tapaa.
Toisaalta tiedetään, että pörssikurssien kehittymiseen vaikutta paitsi rationaaliset tekijät myös psykologiset tekijät. Niinpä ne osakkeet joihin kohdistuu suurempi mielenkiinto ja ostopaine, nousevat keskimäärää enemmän. Eli tästä saadaan laiskalle soveltuva yksinkertainen ohje: Seuraa lauman mukana.
Kuitenkin laumaa seuraava huomaa varsin pain olevansa lauman jäljessä eli perässähiihtäjä. Mutta onko perässähiihtäjälle olemassa keinoja löytää ajoissa ne osakkeet, joihin nousupaine kohdistuu.
Tarkoitukseni on palstalla käydä läpi pörssin perässähiihtäjän välineitä lähinnä tarkastelemalla mitä talouden tutkimus kertoo aiheesta. Samalla kerään itselleni arkistoa hyvistä tiedonlähteistä, joita matkan varrella kertyy.